Omituisten otsikoiden kerho

Tämä on jylisevää puhetta otsikoiden puolesta. Tai eiväthän otsikot edes tarvitse puolestapuhujaa, koska otsikot puhuvat itse. Tai niin ainakin niiden kuuluisi tehdä. Silmiini osuu silti aika ajoin tekstien otsikoita, jotka kärventävät sieluani tuskallisesti.

Laitetaanpa nyt maanantain kunniaksi otsikot ojennukseen. Niitä esiintyy kaikkialla ja niihin kerääntyy valtavia vaatimuksia. Materiaalien ja viestinnän sähköistyminen on tehnyt sen, että otsikolla otetaan lukija kertalaakista haltuun. Kiinnostavalla otsikolla saadaan klikkaus kohti asiakkuutta. Toki sisällön on vastattava otsikoinnin lupauksiin, jotta polku kuljetaan loppuun saakka.

Oivaltavilla otsikoilla herätetään myös median huomio. Paraskaan mediatiedote ei lähde lentoon, jos otsikointi ontuu. Otsikossa pitää kertoa uutinen ja se on osattava tiivistää napakaksi.

 

Hyvä otsikko:

1. On lyhyt ja rytmikäs

Hyvä otsikko mahtuu mielellään 2–5 sanaan, riippuen sanojen pituuksista. Suomenkielisissä otsikoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös sanojen pituuksiin, sillä tässä maassa osataan muodostaa pitkiä yhdyssanahirviöitä. Otsikontekijällä tulisi olla sävelkorvaa, sillä onnistunut otsikko on helppo lukea ääneen ja siihen muodostuu luontaisesti lukurytmi.

 

2. Herättää mielenkiinnon

Otsikon päätehtävä on herättää lukijan mielenkiinto ja saada aikaan toimintaa. Jos otsikko ei herätä kiinnostusta, miten voisi varsinainen tekstikään kiinnostaa? Mielenkiintoisuuteen on monta tietä. Ainakin yllättävät sanavalinnat, ilmaisujen kaksoismerkitykset ja provosoivat väitteet saavat vastaanottajan tuntosarvet ylös.

 

3. Kertoo tulevasta sisällöstä

Otsikolla tulisi johdatella lukija sisällön kimppuun. Silloin tällöin näkee tilanteita, joissa on sorruttu pakkomielteiseen otsikkoon rakastumiseen. Otsikkoa ei saa hieroa liikaa, jotta pystyy tarkastelemaan sitä avoimin silmin.  Vaarana on tuolloin, että se jää aiheesta etäiseksi. Hyvä keino on kirjoittaa otsikko viimeisenä, kun teksti on koottu valmiiksi.

 

4. Ei ole liian nokkelapokkela

Sanaleikit ilahduttavat, mutta rajansa kikkailullakin. Otsikon pitää tarjota oivaltamisen iloa, eikä se saa mennä kryptiseksi nokkeloinniksi. Menikös tämä teksti nyt sellaiseksi? Sorisorisorisori.

 

5. Sisältää suuhun sopivia sanoja

Kuuntele, mitä kirjoitat. Maistele sanoja, miten ne mallautuvat suuhun. Suomen kielessä on tarjolla mahtava määrä valinnanvaraa, eikä aina tarvitse ottaa sanoja laadukas, kustannustehokas ja osaaja. Kiinnitä huomiota myös konsonanttien kovuuteen. Terävillä konsonanteilla saa voimaa ja väkevyyttä sanomaan. Pehmeillä konsonanteilla luodaan lempeitä mielikuvia.

 

Osaatko itse tehdä otsikoita odottaessa? Tuntuuko, että tiivistämiselle olisi tilaa? Käänny ihmeessä puoleeni, jos otsikon tilalle syntyy sanahelinäkeijuja. Koulutan blogitiimisi ketterämmäksi ja ruuvaan otsikkosi huippuvireeseen.

Leave a Reply