Käsikirjoitus elää!

Taas on ollut käsikirjoitushousut jalassa. Sain taannoin valmiiksi käsikirjoituksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän nukketeatteriryhmä Kas Kummaalle. Enkä muuten ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä (jos sallitte tämän vertauksen, kun niin kivasti tuohon seurakuntahommaan natsailee).

Käsikirjoituksen tekeminen on kiinnostavaa ja haastavaa puuhaa, oli kyseessä markkinointivideon tai nukketeatteriesityksen kirjoittaminen. Mielenkiintoisinta on seurata, miten oma käsikirjoitus lähtee elämään ja ottaa lopullisen muotonsa. Matka käsikirjoituksen ensimmäisestä hahmotelmasta on pitkä lopulliseen esitettävään tuotteeseen. Lopputulos on tekijöidensä näköinen, mikä käytännössä tarkoittaa videotuotannon tekijöiden tai nukketeatterin näyttelijöiden kädenjälkeä.

Käsikirjoitus hakee muotoaan, kun se muovataan esitykseksi.

Käsikirjoittajana on osattava nähdä asioita ennakkoon ja hahmottaa tapahtumia ketjumaisina kokonaisuuksina. Kun kirjoitan nukketeatterin käsikirjoitusta, on näytelmässä otettava huomioon nukettajien lukumäärä sekä äänenkäytön rajat ja mahdollisuudet. Toisaalta teatteri on varsin mielikuvituksellinen alusta, joka taipuu monesti paljon paremmin monimutkaisiin tarinoihin, kun vertaa sitä mainosvideon toteuttamiseen.

Mainonnassa tarina tiivistyy

Teatteri on taidetta ja markkinointivideo on tavoitteellista viestintää. Mainoksen käsikirjoituksessa on tärkeää onnistua välittämään haluttu viesti lyhyissä kohtauksissa. Ylimääräisen karsinta on luultavasti se kaikkein tärkein taitolaji. Käsikirjoitukseen tulisi päätyä vain ne asiat, jotka vievät tarinaa eteenpäin.

Nyt, kun nukketeatteriryhmä on ottanut käsikirjoitukseni käsittelyynsä, on minun aika väistyä takavasemmalle ja odotella ensiesitystä. Siihen on vielä paljon aikaa, sillä nukkepajassa on valot päällä tulevat kuukaudet. Onneksi minua odottavat jo seuraavat käsikirjoitushommat. On tämä meikäläisen työ kyllä mahtavaa, kun pääsee tekemään tarinoita moniin tarkoituksiin. Olisiko sinun yritykselläsi jokin tarina, joka kaipaa kertojaa tai käsikirjoittajaa?

Sisäistä sisäinen viestintä

Hyvä yrittäjä. Mikäs unohtui? Vinkiksi annan, että se ei ole mäntysuopa, vaan sisäinen viestintä. Se nimittäin tuppaa unohtumaan ainakin melkein. Tai voitko rinta rottingilla sanoa, että meillä kyllä työntekijöiden perehdytys, palautteenanto ja tiedottaminen hoidetaan timanttisesti?

Pääsimme yhdessä graafisen suunnittelija Pia Sonck-Kootan kanssa tekemään Turun Kauppahallissa toimivalle kalakauppa Herkkunuotalle sisäisen toimintaoppaan henkilökunnalle. Oppaan tehtävänä on ennen kaikkea auttaa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja toisaalta varmistaa yhdenmukaiset toimintatavat yrityksen sisällä.

Oppaan kirjoittamisessa ja ulkoasussa keskityimme ilmentämään yrityksen omaa tyyliä ja tapaa viestiä. On tärkeää, että se mielikuva, mitä yritys haluaa välittää asiakkailleen, välittyy myös yrityksen sisällä samanlaisena. Herkkunuotan kohdalla tehtävä oli varsin ilahduttava, sillä yrityksessä panostetaan iloiseen asiakaspalveluun ja ammattitaitoon.

Herkkunuotan henkilökuntaopas kaappaa lukijan syleilyynsä.

Sisäinen hyvä olo näkyy ulospäin

Oma havaintoni on, että mitä paremmin yritysjohto pitää huolta työntekijöistään, sitä paremmalta näyttää toiminta ulospäin. On mukavaa tehdä töitä yrityksessä, jossa tuntee olevansa tärkeä osa koneistoa.

Huolella toteutetut sisäiset materiaalit kertovat työntekijälle arvostuksesta. Arvostus puolestaan sitouttaa ihmisiä. Pelkkä materiaali ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan tärkeässä asemassa ovat yksilöä kunnioittava vuorovaikutus, kannustava palaute sekä avoimuus.

Oppaita tilanteen mukaan

Painetun henkilökuntaoppaan ei tarvitse olla tuhansien vuosien projekti, vaan se voidaan toteuttaa järkevällä hintatasolla ja silti yrityksen näköisenä. Sähköinen opas puoltaa paikkansa niissä tilanteissa, joissa tietoja on voitava lukea mobiilisti milloin tahansa. Painettu materiaali puolestaan soveltuu henkilökohtaiseksi muistivihoksi ja työkirjaksi, perehdytyksen tukimateriaaliksi sekä käsikirjaksi hätätilanteissa.

Jos olet toteuttamassa painettua henkilökuntaopasta, mielessä kannattaa pitää myös pitkäikäisyys ja käyttökelpoisuus. Kun oppaan sisältö ja ulkoasu on suunniteltu kestämään aikaa, voidaan sitä hyödyntää useiden vuosien ajan. Käytettävyys syntyy keskittymällä sisällössä niihin asioihin, joista on aidosti käytännön hyötyä työntekijöille.

Tässä vielä pienet ravistukset sinulle, yritysjohtaja:

  • Pidä huolta työntekijöistäsi. Ilman heitä olet heikoilla.
  • Mieti, miltä yrityksesi näyttää omassa mielessäsi. Näyttääkö se siltä myös sisäisesti?
  • Luokaa viestinnän avulla työpaikan yhteinen kulttuuri ja henki. Siihen ei ole oikotietä, eikä sitä voi ohittaa.

Vieläkö on villihev… eikun yritysjulkaisuja

Aika ajoin törmään työssäni asiakkaan pohdintoihin, onko painettuja julkaisuja enää järkevää toteuttaa. Jos minulta kysytään, niin totta himpskatissa on. Lisäänpä siihen vielä, että kamoon hei.

Painettu julkaisu, oli se sitten asiakaslehti, historiikki, vuosikertomus tai kaiken kattava yleisesite, lunastaa yhä vahvan paikkansa markkinointikanavana. Kyse on ennemminkin siitä, osataanko valita painettava julkaisu niihin tilanteisiin, jolloin se on parhaimmillaan.

Punnitse mielessäsi hyödyt

Mitään markkinointiviestinnän toimenpidettä ei pidä tehdä vain tekemisen vuoksi. Jokainen toimenpide on osa kokonaisuutta, osa viestinnän suunnitelmaa. Kun toteutetaan painettavaa julkaisua yritykselle, on yleensä kyseessä Aivan Erityinen Väline. Tai näin ainakin itse ajattelisin, että sen tulisi olla.

Huolella toteutetussa painetussa julkaisussa on monia hyötyjä, jotka eivät nouse niin voimakkaasti esille sähköisten sukulaistensa kohdalla. Jokaisen yrityksen tulisikin pohtia, mitkä ovat ne tilanteet, jolloin halutaan lähestyä asiakkaita arvokkaasti askeltaen.

Toteuttaessasi painetun julkaisun:

  • Annat viimeistellyn ja kokonaisvaltaisen mielikuvan yrityksestäsi.
  • Voit kirkkaasti erottua kilpailijoista.
  • Markkinointipanostuksesi vaikuttaa pitkään.
  • Saat myyntityön tueksi jotain käsin kosketeltavaa.
  • Korostat tuotteesi arvoa.

Laatu edellä painetuissa julkaisuissa

Sonck-Koota ja Sananvalta
Painettujen yritysjulkaisujen ammattilaiset Sananvallan Hanna Alin ja graafinen suunnittelija Pia Sonck-Koota.

Keskustelin aiheesta vielä graafisen suunnittelijan kanssa. Keskustelukumppaniksi valikoitui luontevasti pitkien taittojen ja painettujen julkaisujen osaaja Pia Sonck-Koota, jonka kanssa saan ilokseni työskennellä hyvin lähietäisyydellä täällä Grundlagen työtiloissa.

Painettu julkaisu on graafisen suunnittelijan näkökulmasta loistava väline jo pelkästään laatumielikuvan rakentamiseen.

– Painotuotteiden arvo ja vaikuttamisvoima on onneksi ymmärretty. Halpojen lippulappujen osuus on ehkä vähentynyt, ja sen sijaan yritykset tekevät laadukkaita julkaisuja. Painotyössä fyysinen tuntemus ja hypistely ovat tärkeä osa vastaanottajan kokemusta, Pia Sonck-Koota arvioi.

Sonck-Koota tuo esiin myös painotöiden digitaaliset ulottuvuudet.

– Painettavasta julkaisusta voidaan toki aina tehdä digitaalinen sukulaistuote, jos osa asiakkaista kokee sähköisen julkaisun palvelevan heitä paremmin. Digitaalisuutta ja painotekniikkaa voidaan myös yhdistää. Siksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi lisätty todellisuus ja videoiden liittäminen osaksi painotyötä ovat arkipäivää. Ne eivät poissulje toisiaan, vaan ainoastaan tuovat lisähyötyjä vastaanottajalle, hän muistuttaa.

Painettu julkaisu jättää muistijäljen

Itse olen aina pitänyt yritysten painetuista julkaisuista. Tyylikäs taitto, kiinnostavat kuvat ja ajatuksella kirjoitetut tekstit vievät mukanaan. Julkaisu on parhaimmillaan niin houkuttava, että sen haluaa säästää ja siihen haluaa palata. Lukijalleen se tuottaa ennen kaikkea hyötyjä, mutta toisaalta se voi samanaikaisesti viihdyttää.

Olen onnekseni saanut tehdä paljon asiakkailleni erilaisia julkaisuja. Vielä vuosienkin jälkeen mieleen palaa onnistuneimmat työt, joista yritys on saanut positiivista näkyvyyttä ja mahtavaa nostetta liiketoimintaansa. Ja parasta on se, että edelleenkin asiakkaani ymmärtävät hyvän päälle.

Hyötynäkökulmasta katsoen

Ne, jotka ovat tutustuneet minuun markkinointiviestinnän kouluttajana, ovat luultavasti kuulleet minun puhuvan suu vaahtokarkissa hyötynäkökulmasta. Se on lempiaiheitani yritysten viestinnän kehittämisessä.

Sananvallan hyötyeläin
Kuvassa Sananvallan hyötyeläin, jonka päätehtävä on verenpaineen laskeminen. Hyötynäkökulma on ilmeinen.

Jos jotain toivoisin tarttuvan yrittäjien hyvin muotoutuneisiin kalloihin, on se ehdottomasti ohjenuora hyödyn tarjoamisen merkityksestä. Tarjoa aina konkreettista hyötyä muille, olit sitten toteuttamassa viestintää sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla, blogissa tai vaikkapa uutiskirjeessä. Kanava kuin kanava kaipaavat hyötynäkökulmaa tykötarpeikseen.

 

Mitä asiakas haluaa?

Ajatusten veivaaminen hyötynäkökulmaan aloitetaan pohtimalla, mitä asiakas haluaa. Mikä on hänen lopullinen tavoitteensa? Tämä vaatii irrottautumista omasta ajatusmaailmasta ja hyppäämistä asiakkaan housuihin.

Eräs hyvä keino on kirjoittaa esimerkiksi tarinan tai miellekartan muotoon kuvaus asiakkaasta ja hänen toimintamallistaan. Tällaista malliasiakkaan kuvausta voi käyttää työkaluna hahmotellessaan asiakkaidensa tarpeita. Malliasiakkaiden kuvauksia voi tuottaa kaikista kohderyhmistään.

 

Tuotteesi on vastaus asiakkaan tavoitteisiin

Kun asiakkaan tarve ja tavoite ovat selvillä, voidaan ryhtyä pohtimaan omaa tarjontaa. Mikä minun yritykseni tuotteissa ja palveluissa on sellaista, jonka avulla asiakas pääsee tavoitteeseensa? Kiinnostaako asiakastasi se, minkälaisella laitekannalla teette tuotteitanne, tai kiinnostaako häntä ennemminkin lopputuotteella saavutettava hyöty? Haluaako asiakkaasi kuulla, kuinka erinomaisia olette, tai haluaisiko hän siitä loistokkuudestanne kenties jotain etua itselleen?

Liian usein tuotamme markkinointiviestinnän materiaalia, joka on omasta mielestämme hienon näköistä, mielenkiintoista ja julmetun tärkeää. Sen sijaan meidän tulisi tehdä viestintää kohderyhmillemme. Jokaisen postauksen, päivityksen ja tarinan tulisi olla kädenojennus asiakkaallesi.

 

Illaksi puhdetöitä

Itse en niin käsitöistä tykkää, mutta innokkaimmat yrittäjät voivat toteuttaa itselleen ristipistotyön seuraavasta raisiolaisnaisen lausumasta viisaudesta;

Mihin asiakkaasi pyrkii, ole matkan varrella ja osoita keino päästä perille.

Omituisten otsikoiden kerho

Tämä on jylisevää puhetta otsikoiden puolesta. Tai eiväthän otsikot edes tarvitse puolestapuhujaa, koska otsikot puhuvat itse. Tai niin ainakin niiden kuuluisi tehdä. Silmiini osuu silti aika ajoin tekstien otsikoita, jotka kärventävät sieluani tuskallisesti.

Laitetaanpa nyt maanantain kunniaksi otsikot ojennukseen. Niitä esiintyy kaikkialla ja niihin kerääntyy valtavia vaatimuksia. Materiaalien ja viestinnän sähköistyminen on tehnyt sen, että otsikolla otetaan lukija kertalaakista haltuun. Kiinnostavalla otsikolla saadaan klikkaus kohti asiakkuutta. Toki sisällön on vastattava otsikoinnin lupauksiin, jotta polku kuljetaan loppuun saakka.

Oivaltavilla otsikoilla herätetään myös median huomio. Paraskaan mediatiedote ei lähde lentoon, jos otsikointi ontuu. Otsikossa pitää kertoa uutinen ja se on osattava tiivistää napakaksi.

 

Hyvä otsikko:

1. On lyhyt ja rytmikäs

Hyvä otsikko mahtuu mielellään 2–5 sanaan, riippuen sanojen pituuksista. Suomenkielisissä otsikoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös sanojen pituuksiin, sillä tässä maassa osataan muodostaa pitkiä yhdyssanahirviöitä. Otsikontekijällä tulisi olla sävelkorvaa, sillä onnistunut otsikko on helppo lukea ääneen ja siihen muodostuu luontaisesti lukurytmi.

 

2. Herättää mielenkiinnon

Otsikon päätehtävä on herättää lukijan mielenkiinto ja saada aikaan toimintaa. Jos otsikko ei herätä kiinnostusta, miten voisi varsinainen tekstikään kiinnostaa? Mielenkiintoisuuteen on monta tietä. Ainakin yllättävät sanavalinnat, ilmaisujen kaksoismerkitykset ja provosoivat väitteet saavat vastaanottajan tuntosarvet ylös.

 

3. Kertoo tulevasta sisällöstä

Otsikolla tulisi johdatella lukija sisällön kimppuun. Silloin tällöin näkee tilanteita, joissa on sorruttu pakkomielteiseen otsikkoon rakastumiseen. Otsikkoa ei saa hieroa liikaa, jotta pystyy tarkastelemaan sitä avoimin silmin.  Vaarana on tuolloin, että se jää aiheesta etäiseksi. Hyvä keino on kirjoittaa otsikko viimeisenä, kun teksti on koottu valmiiksi.

 

4. Ei ole liian nokkelapokkela

Sanaleikit ilahduttavat, mutta rajansa kikkailullakin. Otsikon pitää tarjota oivaltamisen iloa, eikä se saa mennä kryptiseksi nokkeloinniksi. Menikös tämä teksti nyt sellaiseksi? Sorisorisorisori.

 

5. Sisältää suuhun sopivia sanoja

Kuuntele, mitä kirjoitat. Maistele sanoja, miten ne mallautuvat suuhun. Suomen kielessä on tarjolla mahtava määrä valinnanvaraa, eikä aina tarvitse ottaa sanoja laadukas, kustannustehokas ja osaaja. Kiinnitä huomiota myös konsonanttien kovuuteen. Terävillä konsonanteilla saa voimaa ja väkevyyttä sanomaan. Pehmeillä konsonanteilla luodaan lempeitä mielikuvia.

 

Osaatko itse tehdä otsikoita odottaessa? Tuntuuko, että tiivistämiselle olisi tilaa? Käänny ihmeessä puoleeni, jos otsikon tilalle syntyy sanahelinäkeijuja. Koulutan blogitiimisi ketterämmäksi ja ruuvaan otsikkosi huippuvireeseen.

Asiakastarina ei ole satua

Asiakascase, asiakastarina tai referenssiteksti, mitä näitä nyt onkaan – ne ovat todellisia yrityksen käyntikortteja. Tutustuessaan referensseihin mahdolliset asiakkaat voivat muodostaa käsityksensä yrityksen osaamisalueista ja tavoista toimia.

Moni meistä haluaa lukea tai kuulla tarinoita toteutuneista projekteista, tuotteen käyttäjäkokemuksista tai ongelmien ratkaisusta palvelun avulla. Asiakkaan kertomus on väylä samaistumiseen ja tärkeä opinkappale hankintoja tehdessä. Referenssien avulla voidaan jopa kouluttaa asiakkaita ostamaan palvelua oikealla tavalla.

 

Referenssit näkyviin

Yrityksen verkkosivut ovat helpoin tapa esitellä toteutettuja asiakascaseja. Verkkosivujen hyvä puoli on se, että asiakastarinoita voi kerätä sinne enemmänkin selailtavaksi ja niitä voi lajitella esimerkiksi tuote- tai toimialakohtaisesti. Monet yritykset hyödyntävät referenssejään myös muun muassa uutiskirjeissä, asiakaslehdissä ja esitteissä. Mikään kanava ei sulje toisiaan pois, vaan referenssimahdollisuus kannattaa hyödyntää aina, kun siihen on aihetta.

Asiakascasen voi tarjoilla vastaanottajille vaikkapa teksti-, kuva- tai videomuotoon rakennettuna. Omasta mielestäni hienoja videomuotoon tehtyjä referenssejä on toteuttanut videotoimisto Videolle. Oli muoto mikä hyvänsä, referensseille on tärkeää suunnitella riittävän laaja näkyvyys eri medioissa. Asiakastarinoita voi ja kannattaa jakaa tasaisin väliajoin sosiaalisen median kanavissa, jolloin houkutellaan lisää kävijöitä verkkosivuille ja sitä kautta uusiksi asiakkaiksi.

 

Case-esimerkki vaatii myös sanoja

Omasta näkökulmastani tarkasteltuna korostaisin, että vaikka yrityksen referenssit perustuvat visuaaliseen lopputulokseen, on tärkeää avata asioita myös sanallisesti. Pelkkä kuva ei aina kerro tarpeeksi, vaan kuvan tueksi on hyvä kirjoittaa ne tuhat sanaa. Liian usein näkee toteutetuissa asiakastöissä kuvakavalkadeja ilman selventävää tekstikoostetta.

Jos referenssi toteutetaan kirjoitettuna tarinana, on erityisen tärkeää nostaa esille palvelun tai tuotteen tarjoamat hyödyt asiakkaalle. Ilman hyötyjen esittelyä ei referenssiteksti toimi.

 

Peruskysymykset, joiden avulla lähdetään referenssitekstiä rakentamaan:

 

Kenelle tehtiin?

Mitä tehtiin?

Miksi tehtiin?

Mitä saatiin aikaan?

 

Jatko onkin luovuuden kukinnan odottelua. Tekstinhän ei tarvitse olla pelkkää leipätekstiä, vaan siitä voi koostaa infografiikkaa, sen voi muotoilla kysymys-vastaus –muotoon, tai kuka estää kirjoittamasta referenssitekstiä runoksi. Lukijakunta sanelee asiakastarinan esitysmuodon. On ymmärrettävä, mistä asiakkaat kiinnostuvat ja tiedettävä, minkälaisia ihmisiä he ovat.

 

Muistilista referensseistä haaveilevalle:

  1. Listaa onnistuneita asiakastoteutuksia. Lajittele ne ja mieti niiden onnistumisen syyt.
  2. Kysy lupa asiakkailtasi referenssien toteuttamiseen. Myös asiakas saattaa haluta hyödyntää referenssiä omilla sivuillaan.
  3. Suunnittele asiakastarinoiden jakelutiet. Samaa tarinaa on tärkeä jakaa eri välineissä.
  4. Mieti kiinnostava toteutusmuoto. Jos ei oma osaaminen riitä, ota pätevä ammattilainen avuksesi. (Sellainen luuraa tämänkin tekstin takana)
  5. Tee julkaisusuunnitelma asiakastarinoillesi. Ota tavoitteeksi julkaista säännöllisin väliajoin uusi case-esimerkki.

Läpy yrittäjälle!

Hyvää yrittäjänpäivää, arvoisat lukijani! Oma yritykseni on vasta muutaman kuukauden ikäinen, joten pystyn helposti eläytymään aloittavan yrityksen haasteisiin. Olemassaolo, näkyvyys ja tietoisuuteen tuleminen: Näistä yrittäjän on pakko ottaa tiukka niskalenkki, jos mielii saada asiakkaita (ja perunoita lautaselleen).

Olemassaolo liittyy vahvasti yrityksen viestinnän perusrakenteisiin. Ilman verkkosivuja et ole mitään, ja eipä se sosiaalisen median välttelykään ole hirvittävän hedelmällistä olemassaolon kannalta. Näiden asioiden parissa on syytä puurtaa mahdollisimman nopeasti yrityksen perustamisen jälkeen.

Näkyvyyttä yritykselleen saa monella tapaa. Sitä voi ostaa tai sitä voi ansaita olemalla kiinnostava. Positiivista näkyvyyttä saa tekemällä taidolla sitä mitä parhaiten osaa ja kertomalla siitä medialle oikealla hetkellä ja oikealla tavalla.

Tietoisuuteen tuleminen vaatii verkostoitumista ja lounastapaamisia. On lähdettävä ulos kammiostaan, on kerrottava ihmisille itsestään ja bisneksestään. Mietin juuri taannoin, kuinka sosiaalinen media on tullut iloksemme helpottamaan verkostoitumista. Erilaisten keskusteluryhmien ja –ketjujen kautta ihmiset löytävät tarvitsemansa yhteistyökumppanit yritykselleen. Loppujen lopuksi aina verkostoitumisessa on pohjimmiltaan kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ystävien ja hengenheimolaisten löytämisestä.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii rohkeuden rykäistä ja irtautua omilleen. Onneksi ei yksin tarvitse yrittää, vaikka onkin yksityisyrittäjä. Joka puolella on osaavia ja avuliaita ihmisiä, kun vain hoksaa kysyä apua.

Oman yritykseni alkutaipaleella on ollut monia hetkiä, joissa olen kokenut saaneeni tsemppipotkua toisilta yrittäjiltä. Yrittäjänpäivänä voisinkin kiittää kannustuksesta ja rinnalla kulkemisesta näitä verkostoistani löytyviä yrityksiä. Hyvin me vedetään, läpyt sille!

Sonck-Koota

Tauler & co

Jenny Paaljärvi Photography

NikkoTakko Jewelry

Neliömetri

Studio Kelkka

PUF Design Market

Viestintätoimisto Telegraafi

Mediascope

Lycka Reklam

Anni Ringbom

Videolle

Prigi

Herkkunuotta

Kirjanpitopalvelu Sami Siipola

Sanova

Graafme

Aucor

LeapMoon

Hermanni Vuorisalo

TBWA Turku

Jani Käsmä

Net9

Korjaatko satoa yritysviestinnästäsi?

Kuvassa on minun tämän kesän porkkana- ja kesäkurpitsasatoni. Tästä saatatte päätellä, että en ainakaan vielä voi kehuskella maanviljelytaidoillani, enkä voi sanoa olevani vihannesten suhteen omavarainen. Monilla yrityksillä saattaa olla sama tilanne viestinnän ja markkinointiin liittyvän sisällöntuotannon suhteen.

 

Markkinointiviestinnän sisällöntuotannosta ajatellaan helposti, että se voidaan hoitaa yrityksessä talon sisäisesti. Etenkin kirjoittaminen koetaan työksi, joka pystytään toteuttamaan omin voimin. Totuus on kuitenkin se, että viestinnän suunnittelua ja toteutusta ei kannata yrityksen toiminnassa rimpuilla yksin, kun tolkullista apuakin on saatavilla.

 

 

 

 

Mihin tarvitaan ammattimaista kirjoittajaa?

  • Laadukas sisällöntuotanto itse tehtynä vaatii tilaa kalenterista.
  • Hätäisesti oman toimen ohella toteutettu viestintä on hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa.
  • Markkinointiviestinnässä tekstin kirjoittaminen on muutakin kuin kieliopin tuntemusta.
  • Ulkopuolinen tekijä auttaa etsimään ja sanoittamaan oman tuotteen hyötyjä.
  • Eri viestintäkanavien vaatimusten tietämys ei ole sisäsyntyistä.

Kirjoittaminen on aikaa vievää puuhaa. Erityisesti se vie aikaa silloin, kun pitäisi samalla laittaa monia muitakin rautoja tuleen. Yrityksen menestyksen kannalta on paras ratkaisu se, jossa ihmiset saavat keskittyä omaan tehtäväänsä.

Kokenut copywriter tietää olevansa asiakkaansa edustaja ja käyntikortti. Uskottavaa tekstiä ei voi tuottaa, ellei aidosti ole kiinnostunut syventymään aiheeseen. Itse koenkin tämän työn parhaimpana osuutena sen suuren tietotulvan, jota pääsen käsittelemään ja muovaamaan hyödylliseen muotoon eri medioihin. Kirjoittajana minulla on suuri etuoikeus päästä perehtymään eri alojen asiantuntijaksi. Joko sinä olet hankkinut yrityksellesi oman hovi-copywriterin?

Suutarin lapselle nettisivut

Kaksi kuukautta yrittäjyyttä on takana, ja Sananvalta saa vähitellen muotoaan. Yrityksen perustamishetkellä iskee kasvoille hyytävä tietoisuus siitä, että vaaditaan monia asioita, jotta yritys ylipäätään olisi olemassa muidenkin kuin tietokantojen ja rekisterien mielestä. Ihmiset vaativat näkyvyyttä ja mielikuvia. On oltava näköinen, tuntuinen, oloinen.

Alkupaloiksi nimi ja ilme

Mitä vaaditaan, että yritys voi olla rinta rottingilla esillä? Yritysilmeestä saa hyvän alun kaikkeen, sillä yrityksen nimi ja logo jyräävät heti esille joka käänteessä. Yrityksen nimi vaatii makustelua, kulkemista metsälenkillä tai vaikkapa torikahvilla istumista. Nimi kertoo tekijästään, jää mieleen ja sulautuu kieleen. Sananvalta-nimi sai alkunsa ulkoillessa. Halusin sen olevan jylhä ja mahtipontinen, kertovan omalta osaltaan laadukkaan tekstin tärkeydestä.

Yritysnimestä liikkeelle ja ilmettä muodostamaan. Itse olen copywriter, joten pysyn mielelläni vahvuusalueellani ja luovutin siksi vastuun Sananvallan ulkoasusta hyvälle ystävälleni ja taitavalle AD:lle Mari Palkénille Nuu Nuu Designiin. Ilmeessäkin on oltava tarina, aivan kuten yritysnimessä. Mari kuunteli asiakastaan tarkalla korvalla ja tavoitti logoon toivomani jylhän ja samalla humoristisen oivaltavan tunnelman. Sananvallan kruunu on täten laskettu ohimolleni. Ja mikä sen mahtavampaa, kuin jaella tyrmäävän oransseja hienoja uutukaisia käyntikortteja. Kiitos tästä kuuluu Marin lisäksi Prigi Oy:lle, joka toteutti kortit toiveiden mukaan.

Älä ohita viestintäsuunnitelmaa

Ilmeen lisäksi yritys tarvitsee välttämättä verkkosivut ja läsnäolon ainakin jossain sosiaalisen median kanavassa. Kaikki tämä ei synny ilman suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Tylsältä ehkä kuulostaa, mutta on todellisuudessa innostavaa ja itse asiassa mieltä kirkastavaa. Kun suunnitelma vähitellen saa muotoaan, on helpompi keskittyä toteuttamiseen. Verkkosivujen rakenne hahmottuu uutteralla työllä ja viestintäsuunnitelma rakentuu pala palalta taulukkoa tuijottaen.

Hyvin suunniteltu on mielestäni enemmänkin kuin puoleksi tehty. Se on jopa ¾ tehty. Kattava viestintäsuunnitelma ja tarkkaan laadittu viestinnän vuosikello tukevat yrityksen toimintaa ja selkeyttävät päämäärää. Kaikkeen ei voi keskittyä ja markkinointia ei kannata tehdä roiskimalla, joten siitäkin syystä korostaisin erityisesti suunnittelun tärkeyttä.

Onko yritys olemassa?

Suunnittelun jälkeen on mahdollista lähteä toteuttamaan näkyvyyttään eri medioissa. Tässä kohdassa itse olen juuri nyt. Verkkosivuille syntyy sisältöä, ensimmäinen blogitekstini on viittä vaille ta-daa. Alkuvaiheessa valitsin sosiaalisen median kanavikseni LinkedIn:in sekä Facebookin. Mietitään myöhemmin, mitä muita tarpeita ilmenee. Sosiaalisessa mediassa on syytä olla, sillä somen käyttö on arkipäivää ikäluokasta riippumatta. Verkkosivut puolestaan vaaditaan siksi, että se on yrityksen oma koti. Paikka, jossa saa näyttää juuri siltä, mitä itse on ajatellut olevansa.

Onko sinulla yritys alkumetreillä? Tai tuntuuko, että olet siirtynyt suoraan käytännön tekemiseen ilman sen kummempia koukeroita. Tässä vielä muistilistaa, mitä yritys tarvitsee ollakseen olemassa. Ja jos tuntuu konstikkaalta koko homma, niin voin auttaa. Sitä varten on Sananvalta ja Hanna – työtuttujen kesken Hanu.

Yritys tarvitsee olemassaolonsa tueksi:

  • Mieleenpainuvan ja helppokäyttöisen nimen
  • Ammattilaisen tekemän logon
  • Viestintä- ja markkinointisuunnitelman
  • Selkeät verkkosivut
  • Läsnäolon sosiaalisessa mediassa

Jatketaan tästä. Sananvallan mahtavaa -blogista pääset jatkossakin lueskelemaan markkinointiviestinnän ammattilaisen ajatuksia sanoista ja niiden vaikutuksista.